Olen miettinyt toisinaan, mitä olisi olla omaishoitaja. Heidän työnsä on rankkaa ja usein ympärivuorokautista. Yleensä omaishoitajaksi ryhdytään varmastikin rakkaudesta omaan lähimmäiseen, näin ainakin uskon. Myös se voi olla syynä, että vanhustenhoito laitoksissa nähdään nöyryyttävänä ja heikko laatuisena. Geriatrian professori Sirkka-Liisa Kivelä kuvailee maamme vanhustenhoita häpeälliseksi ja arvelee että tulevaisuudessa voidaan sitä katsoa jopa kidutuksena.
Kivelä ryhtyi itse miehensä omaishoitajaksi tämän sairastuttua imusolmukesyöpään. Kivelä ymmärsikin omaishoidon ansiosta tärkeitä asioita, kuten sen, että elämässä tärkeintä on arvostaa ja rakastaa lähimmäisiään. Se on tärkeä asia oivaltaa.
Onko meidän vanhustenhoitomme todellakin niin huonolla tasolla, että sitä voidaan jopa joissain tilanteissa verrata kidutukseen? Itse en ole vielä vanhus, eikä minulla asu läheisiä palvelutaloissa, omat isovanhempanikin asuvat edelleen kotona, siksi minulla ei ole ainakaan mitään omakohtaista kokemusta vanhusten kohtelemisesta. Mutta minä tahdon vielä uskoa, että löytyy myös niitä palvelutaloja joissa vanhuksilla on hyvä olla ja joissa heidän tarpeensa huomioidaan.
Olen tietysti kuullut sekä hyvää että huonoa. Kun asiat ovat hyvin, vanhukset pääsevät ulos ja heille on tarjolla viriketoimintaa. Erilaiset kerhot, jumpat ja lauluhetket ovat hyvin virkistäviä vanhuksille jotka asuvat palvelutalossa. Mutta ikävä kyllä, on myös niitä tapauksia, joissa jopa viimeinenkin mummojen kerho jouduttiin lopettamaan säästösyistä. Ja tarinoita löytyy myös nälkiintyvistä ja monta viikkoa pesemättömistä vanhuksista. Joku oli sitä mieltä, että vanhukset tulisi laittaa vankilaan ja vangit palvelutaloon. Näin vahuksetkin kuulemma saisivat hyvää kohtelua kun taas vangit saisivat kylmää ruokaa ja pääsisivät hyvässä lykyssä suihkuun kerran viikossa.
Olen sitä mieltä, että vanhukset tarvitsisivat arvokkaan kohtelun. En silti tahdo heti tuomita palvelutaloja, sillä tiedän että niissäkin työskentelee ihmisiä suurella sydämellä, oman elämänsä uhraten. Tiedän senkin, että kaikista ei ole omaishoitajiksi. Arvostan heitä, jotka siihen ryhtyvät ja ovat ryhtyneet.
Muistetaan arvostaa vanhuksiamme! Ajetaan heidän oikeuksiaan ja suodaan heille se arvostus minkä he ansaitsevat.
Juttu, johon viittasin:
http://www.hs.fi/elama/Geriatrian+professori+Vanhustenhoito+on+kuin+kidutusta/a1384935016838
-Vipsu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti