Luin pari viikkoa sitten julkaistun Helsingin sanomien artikkelin ”Joka päiväksi jotain tekemistä”. (HS 15.11.2013). Artikkeli käsittelee itähelsinkiläisen palvelukeskuksen ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä vanhuksille. Ongelmana on, että kaikki vanhukset eivät tiedä palvelukeskuksen tarjonnasta.
Esimerkiksi Kinaporin palvelukeskus Alppiharjussa tarjoaa vanhuksille monipuolista tukea: jumppia ja työpajoja ja tanssia. Siitä huolimatta, että Kinapori on toiminut vuodesta 1986 lähtien, lähialueilla on tuhansia vanhuksia, jotka eivät tiedä sen palveluista.
Mielestäni tähän ongelmaan pitäisi puuttua. Palvelut eivät hyödytä ketään, jos niitä ei käytetä. Kinaporin palvelukeskuksen vastaava ohjaaja kertoo, että ”moni löytää tänne puskaradion kautta”. On vaikeaa ymmärtää, miksi palveluista ei tiedoteta esimerkiksi lehdissä tai kadulla. Niitä voitaisiin mainostaa esimerkiksi ilmoitustauluilla. Olen myös nähnyt, kuinka eräs vanhus toi kerran kirpputori-ilmoituksen bussipysäkille ja hän vielä erikseen mainitsi asiasta minulle. Vapaa-ehtoisia tiedottajia löytyisi siis varmasti vanhustenkin piiristä.
Vapaaehtoistoiminnan mahdollistamat palvelut ovat tärkeä osa vanhusten arkea. Eräs palvelujenkäyttäjä toteaa artikkelissa: ”Tämä on sellainen henkireikä. Tekemisen ohella täällä puhutaan vaikeistakin asioista.”
-bloggari
Esimerkiksi Kinaporin palvelukeskus Alppiharjussa tarjoaa vanhuksille monipuolista tukea: jumppia ja työpajoja ja tanssia. Siitä huolimatta, että Kinapori on toiminut vuodesta 1986 lähtien, lähialueilla on tuhansia vanhuksia, jotka eivät tiedä sen palveluista.
Mielestäni tähän ongelmaan pitäisi puuttua. Palvelut eivät hyödytä ketään, jos niitä ei käytetä. Kinaporin palvelukeskuksen vastaava ohjaaja kertoo, että ”moni löytää tänne puskaradion kautta”. On vaikeaa ymmärtää, miksi palveluista ei tiedoteta esimerkiksi lehdissä tai kadulla. Niitä voitaisiin mainostaa esimerkiksi ilmoitustauluilla. Olen myös nähnyt, kuinka eräs vanhus toi kerran kirpputori-ilmoituksen bussipysäkille ja hän vielä erikseen mainitsi asiasta minulle. Vapaa-ehtoisia tiedottajia löytyisi siis varmasti vanhustenkin piiristä.
Vapaaehtoistoiminnan mahdollistamat palvelut ovat tärkeä osa vanhusten arkea. Eräs palvelujenkäyttäjä toteaa artikkelissa: ”Tämä on sellainen henkireikä. Tekemisen ohella täällä puhutaan vaikeistakin asioista.”
-bloggari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti